Metallikausi-näyttely on hieman yli 500 neliömetrin kokoinen, ja sen esineet kertovat aitoa metallihistoriaa.
Yksi näyttelyn tärkeimmistä lähtökohdista on, ettei siinä käytetä lavasteita. Kitarat, vahvistimet, demot, vaatteet ja muut esineet ovat olleet käytössä treenikämpillä ja muusikoiden mukana.
Oulun museon omissa kokoelmissa pohjoisen metallikulttuurin esineistöä on vähän, joten näyttelyn aineisto on koottu lähes kokonaan yhteisöltä itseltään.
Tutkija Asse Martikainen käy läpi Metallikauteen lainattua esineistöä. Näyttelyn aineisto on koottu lähes kokonaan metalliyhteisöltä.
Käytön jälkiä
Yksi näyttelyyn rakennetuista kokonaisuuksista on treenikämppä. Esillä on muun muassa yhtyeeltä toiselle kulkeneita kitaroita, vanhoja demoja sekä Iiro Jarvan itse tekemä liivi ja 1980-luvulta säästyneet tennarit. Liivi on niin pieni, että Tuomas Niemelä arvioi sen 12-vuotiaan kokoiseksi.
Demokasetit kertovat vahvasti ajalle tyypillisestä tee-se-itse-kulttuurista. Näyttelyssä on esimerkiksi Embracen demon alkuperäinen kansi, johon kuvat on liimattu käsin ennen monistamista.
”Demo on kiinnostava esine juuri siksi, että siinä näkyy käsityö”, tutkija Tuomas Niemelä sanoo.
Metallikauden treenikämpällä kaikki on aitoa. Esillä on muun muassa soittimia, vahvistimia, vaatteita ja vanhoja olutpulloja.
Ritvan arkku ja muut erikoisuudet
Näyttelyyn on päätynyt myös Sentencedin Sami Lopakan vanha kitaralaukku. Siinä kuljetettiin Lopakan ensimmäistä kitaraa, jonka lempinimi oli Ritva. Laukku tunnetaan nimellä Ritvan arkku.
Kitaralaukku muistuttaa samalla siitä, että Metallikauden esineistöön kuuluu paljon muutakin kuin soittimia. Mukana on tavaraa, joka on kulkenut vuosien ajan bändien ja muusikoiden mukana.
Sentencedin Sami Lopakan vanhassa kitaralaukussa kuljetettiin hänen ensimmäistä kitaraansa, jonka lempinimi oli Ritva. Laukku tunnetaan nimellä Ritvan arkku.
Toinen näyttelyn mieleenpainuvista esineryhmistä ovat Gobran valtavat kaiutinkaapit. Ne kuuluivat alun perin Zero Ninelle ja päätyivät myöhemmin Gobralle. Sittemmin niitä säilytettiin vuosia Vihannissa treenikämpän vintillä.
”Ne olivat niin paljon vinttielämää nähneet, että ne oli pakko pestä ennen näyttelyyn tuomista”, näyttelyn toinen tutkija Asse Martikainen taustoittaa. Kaapeilla on soittanut vuosien varrella moni muukin näyttelyssä mukana oleva bändi.
Kaappien koko ja paino ovat tulleet tutuiksi myös näyttelyn tekijöille. Martikaisen mukaan ne herättävät varmasti monessa nostalgiaa, mutta Niemelä suhtautuu asiaan huumorilla.
”Yhden kerran nämä kantaneena ihmettelen, miksi nämä herättävät nostalgiaa. Itsellä lähinnä raivoa ja vihaa”, hän naurahtaa.
Valtavat kaiutinkaapit kulkivat aikanaan Gobran mukana bändi-iltoihin.
Näyttelyssä on esillä myös vanhoja olutpulloja, jotka kuuluivat aikakauden treenikämppä- ja keikkakulttuuriin. Niiden löytäminen ei ollut helppoa, ja osa pulloista oli ehtinyt viettää vuosia esimerkiksi navetoissa ja muissa varastotiloissa.
Pulloja puhdistettaessa vastaan tuli myös yllätys. ”Arja ihmetteli, mitä pullossa oikein on. Se oli muumioitunut hiiri”, Niemelä muistelee.
Äänekäs Kansa kokoaa bändipaidat yhteen
Metallikulttuuri näkyy näyttelyssä vahvasti myös vaatetuksessa. Bändipaitoja on saatu niin paljon, ettei niitä kaikkia voida edes laittaa esille.
Paitaseinä on saanut nimekseen Äänekäs Kansa. Nimi viittaa Suomussalmella sijaitsevaan Hiljainen kansa -teokseen, jossa suuri joukko turvepäisiä hahmoja seisoo pellolla. Metallikaudessa hiljainen joukko muuttuu äänekkääksi: seinälle kokoontuu bändipaitojen muodostama metallikansa.
Mukana on myös harvinaisuuksia, kuten Sentencedin ensimmäinen bändipaita ja Impaled Nazarenen ensimmäinen paita, jonka Taneli Jarva teki itse Kuivasjärvellä.
Vinyyliltä kasetille
Metallikaudessa historia ei vain näy, vaan myös kuuluu.
Eri vuosikymmenten musiikki on sidottu aikakaudelle tyypillisiin formaatteihin. Varhaisempaa materiaalia kuunnellaan vinyyliltä ja 1980–90-luvuille siirryttäessä C-kasetilta.
Demoissa näkyy käsityö: kansia leikattiin, liimattiin ja monistettiin itse.
Näyttelyssä on esillä Sentencedin Amok-levyn alkuperäisiä studionauhoja. Yhdelle nauhoista oli tallennettu jo vuonna 1989 muun muassa CMX:ää, ennen kuin sen päälle äänitettiin myöhemmin Amokin materiaalia. Samalle nauhalle on näin tallentunut musiikkihistoriaa useammalta vuodelta.
Metallikauden esineet ovat olleet siellä – treenikämpillä, keikkalavoilla, studioissa ja fanien mukana.
Metallikausi-näyttely on esillä museo- ja tiedekeskus Tiimassa 9.10.2026–28.10.2028. Tutustu näyttelyyn.
Metallikauden ensimmäinen keikkailta järjestetään 10.10.2026. Ilta tuo tuo Tullisalin lavalle viisi bändiä pohjoisen metallin varhaisilta vuosilta: Faff-Beyn, Maple Crossin, Wengelen, A.R.G.:n ja National Napalm Syndicaten. Keikkalipun hinta on 29 euroa, ja siihen sisältyy pääsy sekä keikkailtaan että Metallikausi-näyttelyyn. Osta lippu.