Tornin nykyisestä käyttötarkoituksesta ja historiasta kertoo Oulun museo- ja tiedekeskuksen yhteistyökoordinaattori Sampo Puoskari. Hän on työskennellyt Tiedekeskus Tietomaassa jo yli 30 vuotta.
”Nyt lähdetään maisemahissillä kohti entistä Tietomaan, nykyistä Tiiman tornia. Tämä on siis näköalatorni. Aurinko paistaa, joten täältä on mahtavat näkymät kyllä. Odottakaahan vaan, kun päästään tuonne 35 metrin korkeuteen näköalatasanteelle. Sieltä on vielä komeammat näkymät”, Puoskari kertoo hissiin astuessaan.
”Hissi kulkee rauhallista vauhtia, jolloin täällä ehtii ihan rauhassa ihailla näitä maisemia. Toki semmoinen pieni varoituksen sana, että jos ei pidä korkeista paikoista, niin tämä ei ihan ehkä ole se paras matkustustapa”, Puoskari muistuttaa.
Vesitornin piirustuksia.
Tornin rakentaminen
Nahkatehtaan vesitorni valmistui vuonna 1921. Sen suunnitteli tamperelainen teollisuusarkkitehti Birger Federley, jonka kädenjälki näkyy edelleen hänen kotikaupungissaan. Suurin osa Tammerkosken rantaa reunustavista Frenckelin paperitehtaan rakennuksista onkin Federleyn suunnittelemia. Samoin on Lielahdessa oleva sulfiittitehtaan vesitorni, joten Åströmin vesitorni ei ollut hänelle ensimmäinen kosketus kyseiseen rakennustyyppiin.
Federleyn käyttämä tyyli oli klassismia. Tornin ja voima-aseman tunnusmerkkeinä ovat punatiiliset pelkistetyt julkisivut ja tiilistä tehdyt yksityiskohdat. Näkyvin tunnusmerkki Myllytullin säilyneissä kohteissa tornia lukuun ottamatta on voimakas vaakasuuntainen kattolista.
Åströmin nahkatehdas eli ensimmäisen maailmansodan jälkeen kukoistuskautta, jolloin päätettiin tehdä suurinvestointi omaan voimalaan ja sen yhteyteen vesitorniin. Torni palveli myös voimalan höyryntuotantoa nahanvalmistuksen lisäksi, mutta se ei ollut koskaan yhteydessä kaupungin vesihohtoverkkoon. Intiöön valmistui siihen tarkoitukseen vesitorni vuonna 1927.
Maisemahissillä noustaan 35 metrin korkeuteen.
Huikeat näkymät
Hissi on päässyt päätepisteeseensä ja ovet aukeavat.
”Ja näin päästiin tänne ylös. Tässä uudessa Tiimassahan meidän asiakkaillamme on pääsy tänne tornin näköalatasanteelle ja sitten luonnollisesti tuohon maisemahissiin, mutta portaikkoon ei enää pääse. Mutta täällähän meillä on sitten nämä Tiiman huippunäkymät: tuossa virtaa Oulujoki ja tuolta alkaa eli olemme oikein upealla paikalla tässä. Oulun Myllytullin ytimessä.”
”Kirkkaalla täällä näkee ympäri koko Oulun. Näin syksyllä ja näin hyvällä ilmalla, kun aurinko paistaa. Aika matala kaupunki, mutta kaunis ainakin”, Puoskari kuvailee ikkunasta avautuvia maisemia.
Uutta ylhäällä ja yllätys alhaalla
Remontin yhteydessä tornin kuparikatto uusittiin kokonaan. Uutena se kiilsi komeasti, ja moni ohikulkija pysähtyi ihastelemaan sitä. Samalla tornin muidenkin osien kuparikatteet saivat uuden pinnan. Kuparin ominaisuuksiin kuuluu suhteellisen nopea tummuminen, joten säihkyvää kiiltoa ei kestänyt kovin kauan.
Korjaustöiden aikana huomattiin, että tornin alakerroksen lattia ei ollutkaan oikea alakerta.
”Tuolta alaosasta pohjakerroksen alta löytyikin meille täysin ennestään tuntematon huone. Siellä oli pumppaamo! No, tietysti vesitorneissa täytyy olla myös pumppaamo. Se oli kuin suoraan parasta steampunkia: putkia, isoja pyöriä ja muuta. Se on valitettavasti purettu, mutta jospa tuo meidän Masiina-näyttelymme sitten vähän korvaisi sitä,” Puoskari vinkkaa Tiiman tornin esittelykierroksen päätteeksi.